Yhdistyksen säännöt

ASOCIACIÓN CULTURAL KALEVA
YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

LUKU 1
YLEISTÄ

Artikla 1. NIMI JA TOIMINNAN LUONNE

Nimellä ”Asociación Cultural Kaleva” rekisteröitiin espanjalainen yhdistys Malagassa 3. joulukuuta 1998.

[Asociación hispanofinlandesa Kalevan ensimmäinen rekisteröinti 7.11.1990, Kalevan perustava kokous oli 5.12.1989.]

Yhdistys on luonteeltaan voittoa tavoittelematon ja se on Espanjan perustuslain artiklan 22 alainen (Ley Orgánica 1/2002, 22. maaliskuuta, yhdistystoimintaa ohjaava laki). Lisäksi artikla säätelee yhdistyslakia ja siitä kehitettyjä voimassa olevia määräyksiä ja sovellutuksia, yhdistyksen tomintakäytännöt ohjautuvat näiden sääntöjen mukaisesti.

Artikla 2. KOTIPAIKKA

Yhdistyksen kotipaikka on osoitteessa Calle Poeta Salvador Rueda no. 29b, Fuengirola, Malaga.

Artikla 3. TOIMINTA-ALUE

Alue, jolla yhdistys pääasiallisesti toimii, on Andalucian autonominen yhteisö.

Artikla 4. TOIMINTAKAUSI

Yhdistys on perustettu ennalta määrittelemättömäksi ajaksi ja se voidaan lakkauttaa ainoastaan ylimääräisen yleiskokouksen päätöksellä tai laissa määriteltyjen syiden tai sitovan oikeuden päätöksen perusteella.

Artikla 5. TOIMINTA JA TARKOITUS

Yhdistyksen tarkoitus on seuraava:

Syventää Espanjan ja Suomen kansojen välistä ystävyyttä kulttuurin ja perinteiden aloilla ja kehittää yhteistyötä näiden kansojen välillä.

Tätä varten yhdistys järjestää seuraavanlaista toimintaa:

Espanjalais-suomalaisten kulttuuritapahtumien järjestäminen.
Kulttuurimatkojen järjestäminen.
Taidenäyttelyiden, konserttien, runonlausunta- ja teatterinäytäntöjen järjestäminen.
Luentojen, seminaarien ja kurssien järjestäminen.
Minkä tahansa muun edellä mainittujen tavoitteiden mukaisen lain salliman toiminnan järjestäminen.

Artikla 6. SÄÄNTÖJEN TULKITSEMINEN

HALLITUS on se elin, joka tulkitsee sääntöjen määräyksiä ja korjaa niiden puutteet, toimien aina Espanjan voimassa olevan yhdistyksiä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Sääntöjä voidaan muuttaa ja niihin voidaan tehdä lisäyksiä hallituksen esittämillä ja ylimääräisessä yleiskokouksessa vahvistetuilla päätöksillä.

LUKU II

VAATIMUKSET JA MENETTELY YHDISTYKSEN JÄSENYYDEN

SAAMISEKSI JA SEN MENETTÄMISEKSI,

RANGAISTUKSET JA EROTTAMINEN

Artikla 7. YHDISTYKSEN JÄSENYYDEN EDELLYTYKSET

Yhdistyksen jäseneksi pyrkivältä edellytetään täysi-ikäisyyttä, toimi-valtaisuutta sekä kiinnostusta yhdistyksen toiminnan tarkoitukseen. Yhdistyksen hallituksen tulee hyväksyä jäsenyyshakemus.

Jäsenet voivat olla vuosijäseniä, kannatusjäseniä, ainaisjäseniä tai kunniajäseniä.

Vuosijäseniä ovat ne jäsenet, jotka haluavat kuulua yhdistykseen ja maksavat yleiskokouksessa vahvistetun jäsenmaksun.

Kannatusjäseniä ovat ne luonnolliset tai juridiset henkilöt, jotka yleiskokouksen suostumuksen saatuaan tukevat yhdistystä taloudellisesti.

HALLITUS hyväksyy jäsenhakemukset.

Kaikilla jäsenillä on oikeus erota yhdistyksestä esittämällä HALLITUKSELLE tai puheenjohtajalle kirjallinen eroanomus tai ilmoittamalla siitä suullisesti yleiskokouksessa, jolloin asia merkitään pöytäkirjaan.

HALLITUS voi erottaa jäsenen yhdistyksestä maksamattoman jäsenmaksun tai laiminlyötyjen velvollisuuksien vuoksi tai mikäli jäsen on aiheuttanut yhdistykselle ilmeistä vahinkoa yhdistyksen sisällä tai sen ulkopuolella tai rikkonut laissa tai näissä säännöissä olevia määräyksiä.

Artikla 8. JÄSENEN ASEMAN MENETTÄMINEN

Yhdistyksen jäsenen aseman menettää seuraavista syistä:

a) Jäsenen vapaasta tahdosta.

b) Jäsenmaksujen maksamatta jättämisestä.

c) Vakavasta sääntöjen rikkomisesta tai hallituksen elinten asianmukaisesti tekemien päätösten johdosta.

Kohdan a) tapauksessa on riittävää esittää kirjallinen ilmoitus yhdistyksestä eroamisesta yhdistyksen puheenjohtajalle tai sihteerille. Jäsenyys päättyy automaattisesti ilmoituksen esittämispäivästä lähtien.

Kohdan b) soveltamiseksi tarvitaan yhdistyksen puheenjohtajan allekirjoittama rahastonhoitajan todistus maksamattomista jäsenmaksuista. Velallinen jäsen menettää jäsenyyden, kun hän on saanut tiedon maksamattomista jäsenmaksuista eikä ole maksanut ilmoitettuun eräpäivään mennessä.

Kohdan c) soveltamiseksi on yhdistyksen yleiskokouksessa erottamispäätöstä kannatettava 2/3 annetuista äänistä. Päätöksen tulee olla riittävän perusteltu ja ennen sitä tulee hallituksen tutkia asia perusteellisesti sekä kuulla asianomaista itseään.

LUKU III

YHDISTYKSEN JÄSENTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

Artikla 9. OIKEUDET

Yhdistyksen jäsenten oikeudet ovat seuraavat:

a) Osallistua yhdistyksen tomintaan sekä kuulua sen hallintoelimiin ja edustajistoon, käyttää äänioikeutta, olla mukana yleiskokouksissa sääntöjen mukaisesti.

b) Saada tietoa yhdistyksen hallintoelinten ja edustajiston koostumuksesta, tilinpäätöksistä sekä toiminnan edistymisestä.

c) Tulla etukäteen kuulluksi ennenkuin häntä kohtaan sovelletaan kurinpitotoimenpiteitä ja saada ilmoitus tapahtumista, jotka voivat johtaa tällaisiin toimenpiteisiin.

d) Saada nähtäväkseen yhdistyksen asiakirjoja hallituksen kautta.

e) Käyttää yhdistyksen yleisessä käytössä olevia omaisuutta ja tiloja, kunnioittaen muiden jäsenten yhtäläistä oikeutta.

f) Vastustaa yhdistyksen elinten tekemiä päätöksiä, joiden katsoo olevan ristiriidassa lain tai yhdistyksen sääntöjen kanssa.

g) Kunniajäsenillä ja ainaisjäsenillä on samat oikeudet kuin varsinaisilla jäsenilläkin.

Artikla 10. VELVOLLISUUDET

Yhdistyksen jäsenten velvollisuudet ovat seuraavat:

a) Osallistua ja tehdä yhteistyötä yhdistyksen päämäärien saavuttamiseksi.

b) Maksaa vahvistetut jäsenmaksut ja mahdolliset muut maksut, jotka voisivat tulla kunkin jäsenen maksettaviksi yhteisesti sovittuna ja sääntöjen mukaisesti.

c) Tehdä parhaansa toimiakseen yhdistyksen sääntöjen edellyttämällä tavalla.

d) Kunnioittaa ja noudattaa hallituksen ja yleiskokouksen vahvistettuja päätöksiä.

LUKU IV

HALLINTOELIMET JA EDUSTAJISTO.

HALLINTOMALLI

1. OSA
YHDISTYKSEN YLEISKOKOUKSESTA

Artikla 11. YHDISTYKSEN YLEISKOKOUS

Yhdistyksen ylin hallintoelin on jäsenten yleinen kokous eli yhdistyksen yleiskokous, jonka muodostavat kaikki yhdistyksen täysivaltaiset jäsenet.

Yleiskokous tekee päätöksensä yksinkertaisella äänten enemmistöllä tai noudattaen sisäisen demokratian periaatetta, ja sen tulee kokoontua ainakin kerran vuodessa.

Yleiskokoukset voivat olla luonteeltaan varsinaisia tai ylimääräisiä, yhdistyksen sääntöjen määräämän muodon ja vastuualueen mukaisesti.

Artikla 12. YLEISKOKOUKSEN LAINMUKAINEN KOOLLE KUTSUMINEN

Yleiskokouksen kutsuu koolle yhdistyksen puheenjohtaja joko omasta aloitteestaan, hallituksen tekemästä päätöksestä tai jos 20% äänioikeutetuista jäsenistä on allekirjoittanut kokousanomuksen.

Kun hallitus on päättänyt kutsua koolle yleiskokouksen, puheenjohtajan tulee esittää kokouskutsu korkeintaan viidentoista päivän kuluessa päätöksenteko-päivästä jokaiselle jäsenelle jäsenluettelossa olevaan osoitteeseen postitetulla kirjeellä tai ilmoituksena suomalaisessa ilmaisjakelulehdessä. Kutsussa tulee ilmetä kokouksen esityslista, päivämäärä, kellonaika ja kokouspaikka.

Jäsenten esittämän anomuksen yleiskokouksen koolle kutsumisesta tulee sisältää kokouksen esityslista ja siihen tulee liittää asiakirjat, joita mahdollisesti tarvitaan päätösten tekemiseksi. Puheenjohtaja esittää kokouskutsun viiden-toista päivän sisällä anomuksen esittämisestä. Anomus tulee esittää yhdistyksen sihteerille.

Artikla 13. VARSINAINEN YLEISKOKOUS

Yhdistyksen varsinainen yleiskokous tulee kutsua koolle joka vuosi tammi-helmikuun aikana ja siinä tulee kokouksen esityslistan mukaisesti käsitellä seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus.

2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.

3. Kokouksen esityslistan hyväksyminen.

4. Edellisen kokouksen pöytäkirjan lukeminen ja sen hyväksyminen.

5. Tilinpäätöksen, vuosikertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon esittäminen.

6. Yhdistyksen talousarvion hyväksyminen.

7. Yhdistyksen toimintasuunnitelman hyväksyminen.

8. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.

9. Ks. kohta 7.

10. Jäsenten sääntöjen mukaisesti tekemien aloitteiden käsitteleminen.

Artikla 14. YLIMÄÄRÄINEN YLEISKOKOUS

Ylimääräinen yleiskokous tulee kutsua koolle joka vuoden loka-marraskuun aikana.

Edellisessä artiklassa esitettyjen kysymysten ulkopuolelle jäävissä asioissa tulee päätökset tehdä ylimääräisessä yleiskokouksessa, erityisesti seuraavien asioiden käsittely kuuluu ylimääräiseen yleiskokoukseen:

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.

3. Kokouksen esityslistan hyväksyminen.

4. Edellisen kokouksen pöytäkirjan lukeminen ja hyväksyminen.

5. Hallituksen jäsenten valinta seuraavalle kalenterivuodelle: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja kolme jäsentä.

6. Toimintasuunnitelman esittäminen.

7. Vuosijäsenten ja ainaisjäsenten jäsenmaksujen vahvistaminen.

8. Seuraavan tilikauden talousarvioehdotuksen esittäminen.

9. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta seuraavalle kalenterivuodelle.

10. Jäsenten tekemien aloitteiden käsitteleminen.

Tarvittaessa:

11. Sääntöjen osittainen tai täydellinen muuttaminen.

12. Yhdistyksen purkaminen.

13. Kiinteän omaisuuden hallinta tai luovuttaminen.

14. Eri yhdistysten välisen liittoutumisen tai unionin perustaminen tai jo olemassa olevaan unioniin liittyminen.

15. Yhdistyksen kotipaikan muutoksen hyväksyminen.

Artikla 15. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

Yleiskokoukset, niin varsinaiset kuin ylimääräisetkin, ovat laillisia silloin, kun ne on kutsuttu koolle viisitoista päivää ennen kokouksen ajankohtaa riippumatta siitä, kuinka moni jäsenistä on paikalla.

Osallistuvien jäsenten lukumäärän tai kokonaisäänimäärän laskemiseksi edustusvaltakirjat tulee esittää sihteerille välittömästi kokouksen alkaessa.

Kokouksen alussa nimitetään kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.

Artikla 16. ASIOIDEN KÄSITTELY, PÄÄTÖKSENTEKO JA TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaikista asioista keskustellaan ja niistä äänestetään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Puheenjohtaja aloittaa keskustelun jakaen ensimmäiset puheen-vuorot, jotka voidaan käyttää vasta asianmukaisen luvan saannin jälkeen. Puheenjohtaja myös johtaa keskustelua ja jakaa lisäpuheenvuoroja sekä antaa mahdollisuuden vastata niille, joiden vastuualuetta tai persoonaa asia koskee. Keskustelun päätyttyä asiasta äänestetään.

Yleiskokouksissa päätökset tehdään läsnäolevien ja edustettujen jäsenten yksinkertaisen enemmistön perusteella, mikä tarkoittaa sitä, että puoltavia ääniä on enemmän kuin vastustavia. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, paitsi vaaleissa, joissa ratkaistaan arpomalla. Sihteeri tekee kokouksesta pöytäkirjan, jonka sisältö kopioidaan pöytäkirjakokoelmaan. (Libro de actas)

Läsnäolevien ja edustettujen jäsenten äänten määräenemmistöä, mikä tarkoittaa sitä, että puoltavia ääniä on enemmän kuin puolet äänten kokonais-määrästä, edellytetään päätöksissä, jotka koskevat yhdistyksen purkamista, sääntöjen muutoksia, omaisuuden hallintaa ja luovutusta sekä hallituksen jäsenten palkkioita.

Tehtyjen päätösten toimeenpanosta vastaa hallituksen puheenjohtaja tai henkilö, joka on päätöksenteon yhteydessä nimetty tähän tehtävään, sovituin ehdoin ja sovituksi ajanjaksoksi.

Artikla 17. EDUSTAMIS- JA ÄÄNESTYSVALTUUTUS

Edustamis- ja äänestysvaltuutus on voimassa vain siinä nimenomaisessa kokouksessa tai istunnossa, jota varten se on annettu. Kaikki yleiset valtuutukset ovat mitättömiä.

Valtuutuksessa tulee olla kirjallisesti merkittynä valtuuttajan ja edustajan henkilötiedot ja jäsennumerot. Molempien osapuolten tulee allekirjoittaa valtuutus. Kukaan jäsenistä ei voi edustaa enempää kuin viittä muuta jäsentä samassa yleiskokouksessa.

2. OSA
HALLITUKSESTA

Artikla 18. HALLITUS: Kokoonpano, kauden pituus

Hallitus on yhdistyksen hallinto-, edustus- ja johtoelin, vaikka yleiskokous onkin ylin päättävä elin. Ainoastaan yhdistyksen jäsenet voivat kuulua halitukseen.

Hallituksen jäsenten toimikausi kestää vuoden ja sen jäsenet voidaan valita uudelleen rajattomasti.

Artikla 19. VALINTA JA VARAJÄSENET

Yhdistyksen halllituksen jäsenten tulee ehdottomasti olla täysi-ikäisiä ja täysivaltaisia eivätkä he saa olla voimassaolevan lainsäädännön määrittelemien eturistiriitojen tähden jäävejä hoitamaan tehtävää.

Hallituksen jäsenet valitaan yhdistyksen jäsenten keskuudesta ylimääräisessä yleiskokouksessa yhdistyksen sääntöjen mukaisesti.

Hallituksen muodostavat: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja kolme jäsentä.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi, mikä on myös yhdistyksen tilikausi.

Kun ylimääräinen yhtiökokous on kutsuttu koolle hallituksen jäsenten valitsemiseksi, tulee niiden jäsenten, jotka aikovat käyttää oikeuttaan tulla valituiksi, ilmoittaa ehdokkuutensa vähintään kaksikymmentäneljä tuntia ennen kokouksen alkamista.

Jos hallituksessa jää joku vastuutoimi avoimeksi, hallitus voi täyttää sen sisäisellä siirrolla siihen saakka, kunnes uusi hallituksen jäsen nimetään seuraavassa yleiskokouksessa sitä vakinaisesti hoitamaan.

Artikla 20. VASTUUTOIMEN PÄÄTTYMINEN

Hallituksen jäsenen toimiminen jossakin vastuutehtävässä päättyy seuraavista syistä:

a) Kuolemantapaus.

b) Työkyvyttömyys, epäpätevyys tai jääviys, voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti.

c) Juridinen päätös.

d) Toimikauden loppuminen kalenterivuoden lopussa.

e) Vastuutoimesta luopuminen.

f) Yleiskokouksen yhdistyksen sääntöjen mukaan tekemä päätös.

g) Jäsenen aseman menetys.

Toimikauden päättyminen ja uudet nimitykset tulee ilmoittaa yhdistys-rekisteriin, jotta ne voidaan kirjata ja julkaista.

Artikla 21. PUHEENJOHTAJASTA

Puheenjohtajalle kuuluvat seuraavat vastuualueet:

a) Edustaa yhdistystä kaikenlaisten henkilöiden, viranomaisten ja laitosten, julkisten tai yksityisten, edessä.

b) Kutsua hallituksen kokoukset sekä yhdistyksen yleiskokoukset koolle, toimia niissä puheenjohtajana, johtaa keskustelua, aloittaa ja lopettaa istunnot.

c) Toimeenpanna hallituksen ja yleiskokouksen päätökset. Tässä tarkoituksessa hän voi suorittaa erilaisia toimenpiteitä, tehdä sopimuksia sekä allekirjoittaa tarvittavia asiakirjoja.

d) Toteuttaa hallituksen ja yleiskokouksen tekemät päätökset.

e) Huolehtia ja valvoa yhdistykset kuluja ja maksuja.

f) Ratkaista omalla äänellään päätökset äänten mennessä tasan.

g) Tarkistaa hallituksen ja yleiskokouksen päätöksistä tehdyt pöytäkirjat ja todistukset.

h) Suorittaa kaikkia muita yleiskokouksen ja yhdistyksen puheenjohtajalle kuuluvia tehtäviä.

Artikla 22. VARAPUHEENJOHTAJASTA

Varapuheenjohtajan toimenkuvaan kuuluu hoitaa puheenjohtajan tehtäviä silloin kun puheenjohtaja on poissa tai sairaana. Hän voi myös edustaa yhdistystä silloin kun hallitus tai yleiskokous yhdistyksen sääntöjä noudattaen on niin päättänyt.

Artikla 23. SIHTEERISTÄ

Hallituksen sihteerin toimenkuvaan kuuluvat seuraavat vastuualueet:

a) Olla läsnä hallituksen ja yleiskokouksen istunnoissa ja laatia sekä vahvistaa kokousten pöytäkirjat.

b) Tehdä kutsut hallituksen ja yleiskokouksen istuntoihin puheenjohtajan käskystä, samoin kutsut tapaamisiin hallituksen tai yhdistyksen jäsenten kanssa.

c) Ilmoittaa välittömästi puheenjohtajalle jäsenten näissä säännöissä määrätyllä tavalla tekemästä anomuksesta kutsua yleiskokous koolle.

d) Ottaa vastaan hallitukseen liittyviä ilmoituksia hallituksen ja yhdistyksen jäseniltä: tiedonantoja, tiedotuspyyntöjä, korjauksia, todistuksia tai mitä tahansa muita kirjallisia ilmoituksia, joista hänen on syytä olla perillä.

e) Valmistella käsiteltäviä asioita ja hankkia niihin liittyviä asiakirjoja, joita tullaan käyttämään tai ottamaan huomioon kokouksissa.

f) Antaa todistuksia tehdyistä päätöksistä ja mitä tahansa muita todistuksia, jotka puheenjohtaja on hyväksynyt, samoin myös tarvittavia tiedonantoja.

g) Pitää hallussaan ja vastata arkistosta ja kaikista yhdistyksen asiakirjoista, tilikirjoja lukuun ottamatta.

h) Pitää jäsenluetteloa tai sopia sen siirrosta hallituksen nimeämälle jäsenelle.

i) Tehdä kaikkea mahdollista sihteerin toimeen kuuluvaa.

Poissaolo- ja sairaustapauksissa tai yleisesti perustellun esteen sattuessa sihteerin tehtäviä hoitaa hallituksen nimeämä toinen jäsen.

Artikla 24. RAHASTONHOITAJASTA

Rahastonhoitajan tehtäviin kuuluu:

a) Kerätä yhdistykselle varoja, huolehtia niistä ja sijoittaa ne hallituksen tekemien päätösten mukaisesti.

b) Suorittaa puheenjohtajan hyväksymät yhdistyksen maksut.

c) Allekirjoittaa kaikki puheenjohtajan hyväksymät yhdistyksen maksuihin ja nostoihin liittyvät kuitit.

d) Yhdistyksen kirjanpidon hoitaminen ja verovelvollisuuksista huolehtiminen muodollisesti oikein ja määräaikoja noudattaen.

e) Tulo- ja menoarvioluonnoksen laatiminen hallituksen hyväksyttäväksi, jotta se voidaan saattaa yleiskokouksen käsiteltäväksi. Samoin toimitaan myös yleisen tilinpäätöksen suhteen, jotta se voidaan alistaa yleiskokouksen käsiteltäväksi.

f) Kaikki muut mahdolliset rahastonhoitajalle kuuluvat tehtävät.

Artikla 25. HALLITUKSEN JÄSENISTÄ

Hallituksen jäsenillä on erityistehtävänsä, jotka on määrännyt joko yleiskokous tai hallitus itse. Heidän tehtäviinsä kuuluu myös tarvittaessa toimia sijaisena johtotehtävissä. Yleiskokous päättää hallituksen jäsenten määrän samassa kokouksessa, jossa hallituksen jäsenet valitaan.

Artikla 26. KOKOUSKUTSUT JA KOKOUKSET

1. Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä.

2. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta silloin, kun nämä katsovat sen tarpeelliseksi, tai kun puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

3. Kokouskutsu muodollisuuksineen (esityslista, paikka, aika) on annettava vähintään 48 tuntia ennen kokouksen alkua.

4. Asiat käsitellään samalla tavalla kuin esitetään artiklassa 16 yleiskokousta varten. Päätökset tehdään annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä, äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

5. Mitään sellaisia päätöksiä ei voida tehdä, mistä ei ole mainintaa esitys-listalla, paitsi jos kaikki hallituksen jäsenet ovat paikalla ja tekevät päätöksen yksimielisesti.

6. Hallituksen kokous katsotaan myös lailliseksi silloin, kun kaikki sen jäsenet ovat paikalla ja päättävät yksimielisesti pitää kokouksen, vaikka sitä ei olisi kutsuttu koolle edeltäkäsin, ja kokouksessa tehdyt päätökset ovat yksimielisiä, kuten edellisessä kohdassa on mainittu. Tällaisia kokouksia kutsutaan nimellä ”hallituksen yleinen kokous”.

7. Puheenjohtaja voi edeltäkäsin kutsua hallituksen kokouksiin ulkopuolisia asiantuntijoita edistämään asioiden mahdollisimman perinpohjaista käsittelyä. Näillä henkilöillä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

8. Hallituksen tekemät päätökset pannaan täytäntöön samalla tavalla kuin yleiskokouksen päätökset artiklan 16 mukaan.

Artikla 27. VASTUUALUEET

Hallituksella on seuraavat vastuualueet ja tehtävät:

a) Valmistella toimintasuunnitelma

b) Antaa yleisiä ja erityisiä valtuutuksia.

c) Järjestää ja edistää yleiskokouksen hyväksymiä toimintoja.

d) Hyväksyä alustavasti tulo- ja menoarvio, jonka yleiskokous hyväksyy lopullisesti.

e) Hyväksyä alustavasti rahastonhoitajan valmistelema tilinpäätös, jotta yleiskokous sen mahdollisesti hyväksyy lopullisesti.

f) Valmistella vuosittainen toimintakertomus ja esitellä se yleiskokoukselle.

g) Luoda tarvittavia työryhmiä edistämään suositeltuja ja hyväksyttyjä toimintoja, samoin kuin mitä tahansa muita toimintoja, joilla pyritään toteuttamaan yhdistyksen toiminnan tarkoitusta. Nämä ryhmät päättävät itse sisäisestä järjestyksestään ryhmän ensimmäisessä perustavassa kokouksessa.

Artikla 28. TOIMINNAN PALKATON LUONNE

Hallituksen jäsenet suorittavat tehtävänsä ilman rahallista korvausta, ilman että he missään vaiheessa voivat nauttia palkkaa tekemästään työstä. He voivat kuitenkin saada korvausta tehtävänsä hoitamisesta aiheutuneista asianmukaisista ja oikeutetuista kuluista.

3. OSA

KAIKKIA HALLINTOELIMIÄ KOSKEVAT YHTEISET SÄÄDÖKSET

Artikla 29. PÖYTÄKIRJOISTA

1. Sihteeri tekee jokaisesta yleiskokouksesta ja hallituksen kokouksesta pöytäkirjan, josta käy ilmi kokouksen päätösvaltaisuus (hallituksen kokouksesta pöytäkirjoissa riittää maininta läsnäolijoista), kokouksen esityslista, kokouksen pitopaikka ja –aika, asioiden käsittelyn pääpiirteet ja tehtyjen päätösten sisältö.

2. Pöytäkirjaan on merkittävä asianomaisten jäsenten niin pyytäessä heidän eriävä mielipiteensä päätökseen, heidän perustelunsa äänestämättä jättämiselle tai syyt heidän puoltavaan ääneensä.

3. Pöytäkirjat hyväksytään samassa tai seuraavassa kokouksessa. Sihteeri voi kokouksen jälkeen myöntää todistuksia tehdyistä päätöksistä, vaikka pöytäkirjaa ei olisi vielä hyväksytty.

4. Sihteeri ja kokouksen puheenjohtaja allekirjoittavat pöytäkirjat, yleiskokouksista lisäksi pöytäkirjan tarkastajat.

Artikla 30.- PÄÄTÖSTEN VASTUSTAMINEN

Yhdistyksen jäsenet voivat neljänkymmenen päivän kuluessa päätöksentekopäivästä vastustaa sellaisia päätöksiä ja yhdistyksen toimintoja, jotka katsovat sääntöjen vastaisiksi, ja vaatia niiden korjaamista tai kumoamista ja näin ollen niiden ennaltaehkäisevää peruuttamista, tai pyrkiä näihin molempiin prosessioikeuden määräämän menettelyn mukaisesti.

LUKU V

ASIAKIRJA- JA KIRJANPITOKÄYTÄNTÖ, ALKUPÄÄOMA

JA TALOUDELLISET RESURSSIT

Artikla 31. YHDISTYKSEN ASIAKIRJAT

Yhdistyksellä tulee olla seuraavat asiakirjat:

a) Jäsenluettelo, jossa on ajan tasalla olevat tiedot jäsenistä.

b) Tilikirjat, joista saa luotettavan kuvan yhdistyksen pääomasta, tilinpäätöksistä ja taloudellisesta tilanteesta, samoin myös yhdistyksen järjestämästä toiminnasta. Kirjanpito toteutetaan kullekin yhdistykselle soveltuvimman käytännön mukaisesti.

c) Omaisuusluettelo.

d) Pöytäkirjakokoelma, jossa on kaikkien yhdistyksen elinten, hallinnon sekä edustajistojen kokousten pöytäkirjat.

Artikla 32. ALKUPÄÄOMA

Yhdistyksellä ei ole ollut alkupääomaa.

Artikla 33. RAHOITUS

Yhdistys rahoittaa toimintansa seuraavalla tavalla:

a) Mahdolliset omaisuuden tuottamat tulot.

b) Jäsenmaksut, niin tavallisten kuin erityisjäsentenkin.

c) Lahjoitukset ja tukiaiset, niin luonnollisilta kuin juridisilta henkilöiltä, yksityisiltä kuin julkisilta tahoilta.

d) Hallituksen hyväksymät lahjoitukset ja perinnöt.

e) Toiminnasta saadut tulot.

Artikla 34. TILIKAUSI, TULO- JA MENOARVIO

1. Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi, joten se alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta.

2. Vuosittain hallitus valmistelee talousarvion, jonka yleiskokous mahdollisesti hyväksyy.

3. Yleiskokous hyväksyy vuosittain yhdistyksen tilinpäätöksen.

LUKU VI

YHDISTYKSEN PURKAMINEN JA VAROJEN SIJOITTAMINEN

Artikla 35. PURKAMISEN SYYT

Yhdistys puretaan seuraavista syistä:

a) Ylimääräisessä yleiskokouksessa 2/3 enemmistön tekemällä päätöksellä.

b) Siviililain artiklassa 39 määriteltyjen syiden pohjalta.

c) Juridisella päätöksellä, johon ei enää ole valitusoikeutta.

Artikla 36. VAROJEN SIJOITTAMINEN

Yhdistyksen purkaminen aloittaa taloudellisen selvitystilan, jonka loppuun saakka yhdistys säilyttää juridisen henkilön asemansa.

Yhdistyksen purkamiseksi perustetaan selvitystoimikunta, joka koostuu viidestä hallituksen jäsenestä. Kun yhdistyksen velat on maksettu, sen mahdolliset jäljelle jääneet varat luovutetaan hyväntekeväisyys- tai kulttuurijärjestölle tai muulle vastaavalle järjestölle yleiskokouksen päätöksen mukaisesti.