Kohteena Almuñecar 11.3.2015

Täysi bussilastillinen kulttuurinkuluttajia suuntasi keskiviikkona11.3. matkaan kohti 3ooo vuoden historian omaavaa Almuñecarin kaupunkia. Kuvassa varemmalta: matkanjohtaja Annukka Salonen, mainio opas Manolo ja innokas matkalainen Leena.

Almuñecar ei ole merkittävä paikka vain ilmastostaan. Sillä on rikas historia, joka on jättänyt jälkensä kaupunkikuvaan.

Foinikialaiset merenkulkijat rantautuivat kaupungin seudulle noin 800 v. ennen ajanlaskumme alkua ja perustivat sinne yhden tärkeistä Välimeren satamistaan foinikialaiselta nimeltään Ex, myöhemmin Sexi.  Tärkeä elinkeino oli kalansuolaus. Alueelle syntyi huomattava suolaamo, jonka maineikkaasta suolakalasta ja erikoisherkusta, garum sexitanasta tuli tärkeä kauppatavara. Kuvassa matkalaisia Argeologisen museon kaivauksilla.

Argeologisen museon tärkein, mutta ei ainoa, aarre on foinoikkialaisten aikoinaan tuoma egyptiläinen kuninkaan haudasta löydetty marmoriruukku, jonka kyljessä ja suuaukon ympärillä olevat hieroglyfin ovat Iberian niemimaalta löydetyt vanhimmat tekstit.

Puunilaissotien jälkeen roomalaiset saapuivat Iberian niemimaalle, ja jo foinikialaisten aikainen loistokausi jatkui Almuñecarissa.  Kalansuolaus oli edelleen tärkeä elinkeino ja alueella oli myös käytössä oma raha. Vuonna 49 eaa kaupunki sai lisänimen Firmum Lulium Sexi. Roomalaiset rakensivat paikalle aqueducten, vesijohtojärjestelmän, jota on säilynyt Almuñecarissa yhteensä 7 km ja osaa  edelleenkin käytetään hedelmätarhojen kasteluun.

Almuñecarissa alkoi uusi aikakausi kun katoliset kuninkaat Isabel ja Ferdinand valloittivat kaupungin vuonna 1489. Jo edellisten kulttuurien aikana rakennettua linnoitusta uusittiin ja paikalle nousi komea  Castillo de san Miguel, jota kuningas Carlos V  laajensi lisää. Linna oli ranskalaisten hallussa itsenäisyyssodan aikana vuonna 1708. Englantilaisten laivojen ampumat pommit vaurioittivat linnaa huomattavasti ja 1830 luvulla siitä tuli kaupungin hautausmaa. Nykyään linnaa entisöidään ja se on tärkeä historiallinen monumentti.
Linnan nelikulmaiset tornit ovat Maurien ajalta pyöreät taas kristittyjen rakentamia.