OFM:n konsertti 7.11.

Sunnuntai 8.11.2015 klo 13:19 - Veikko Virta

Suurin odotuksin matkasimme Kalevan täpötäydessä konserttibussissa Málagan Filharmonikkojen konserttiin lauantaina 7.11. Kapellimestari orkestereineen toteuttikin toiveet antoisasta konserttielämyksestä. Jotakin huomioita kuitenkin sallittanee illan annista.
Kapellimestari olisi voinut olla intohimoisempi tunnelman luomisessa. Esimerkiksi Rimskin symbaali.jpgScheherazadessa olisi voitu panostaa enemmän itämaisuuden esille tuomiseen. Kapellimestarilla oli käytössään kuuden hengen perkussio-ryhmä, joten lyömäsoittimilla olisi voinut enemmän leikitellä. Myönteisen erikoisuuden esitykseen toi kurnuttava fagotti, jota käytettiin soolosoittimena myös pateettisessa sinfoniassa.

fagotti1.jpgKunnianhimon puute näkyi etenkin Tchaikovskyn kuudennessa sinfoniassa. Tunnelma jäi ikään kuin ilmaan roikkumaan. Toisaalta teokseen on yleisesti luotu suuria odotuksia historiansa vuoksi. Säveltäjähän kuoli muutamia päiviä ensiesityksen jälkeen ja kuolemaa on markkinoitu itsemurhana ja sinfoniaa säveltäjän requiemeina.

Kommentoi kirjoitusta.

Madama Butterfly

Lauantai 24.10.2015 klo 16:17 - veikko virta

ohjelma1.jpgOsaavat naisartistit dominoivat Teatro Cervanten näyttämöä Kulttuuriyhdistys Kalevan oopperamatkalla 23.10.2015. Madama Butterflyn tähti oli itseoikeutetusti Hiroko Morita Madaman hahmossa. Hän hallitsi musiikillisen osaamisen lisäksi myös mainiosti näyttämötekniikan ja istui olemukseltaan osaansa kuin valettuna. Oopperan tunnetuin aaria Un bel di vedremo sai hänen esittämänään kesken esityksen innokkaat suosionosoitukset.

Sopraano Morita teki Madamana täyden päivätyön ollen lavalla lähes koko esityksen. Lisäksi hänen eläytymisensä oli sitä luokkaa, että oopperan jännite säilyi surulliseen loppuun saakka .  Esityksen toinen tähti oli Suzukin hahmossa laulanut mezzo-soprano Liliana Mattei. Hänen lirkuttelevat duettonsa Moritan kanssa olivat nautittavaa kuultavaa.
Luutnantti Pinkertonin esittäjä oli nimeltään David Baños, tenori. Hänen ohjelma2.jpgesiintymisensä oli naistähtiä yksi-ilmeisempää. Tenorin laulu oli puhdasta ja teknisesti hyvää, mutta hänen äänenvärinsä ei miellyttänyt italialaistyyppisiin pehmeisiin tenoreihin mieltyneitä. Oopperan toinen kuulu aaria ”Addio fiorito asil” jäi hänen esittämänään hiukan vaisuksi. Duetto ”Viene la sera” Madaman kanssa oli kuitenkin onnistunut.

Yhdysvaltain Nagasakin konsulin hahmossa esiintyi baritoni Paolo Ruggiero. Baritoni piti naistähtien lisäksi esityksen hyvin kasassa. Miehellä oli komea ääni ja mahtavat äänivarat. Pienehkö kuoro täytti hyvin tehtävänsä. Hymisevä Cora bocea chura oli tyylikäs esitys.
Oopperan näyttämö asetus, lavastus, oli Teatro Cervanten pienen stagen huomioon ottanen toteutettu visuaalisesti näyttävästi. Uskoisin että useimmat katsojat nauttivat esityksestä laillani.
ohjelma3.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ooppera

Pool party 18.10

Maanantai 19.10.2015 klo 10:01 - Veikko Virta

Asociación Cultural Kalevan syyskauden 2015 avajaiset vietettiin totuttuun tapaan puheenjohtaja Hannu Vuoren kodissa Benalmádenassa. Koolla oli noin kolmekymmentäviisi Kalevan iloista jäsentä. Tarjoilusta huolehti totutusti Juhani Arnell. Tarjolla oli savulohta salaatilla, poronkäristystä muusilla ja mansikkakakkua.
Kuvat kertokoon lämminhenkisestä syykauden avauksesta.
poolparty3.jpg
poolparty2.jpg
poolparty4.jpg poolparty1.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kauden avaus, allaskutsut

Taide ja Tapas 15.10.

Maanantai 19.10.2015 klo 5:47 - vv

Taiteilija-monitoimimies Tapio Wirkkala oli Kalevan puheenjohtajan professori Hannu Vuoren aiheena syksyntapsa2015.jpg 2015 ensimmäisessä Taide ja Tapas-tilaisuudessa. Professori Vuori on taiteentuntia ja taide-esineiden keräilijä, joka omistaa mm. huomattavan taidelasikokoelman kuten myös harvinaisemman tinaesineaarteiston.
Vuonna 1915 syntynyt Wirkkala oli Suomen sodanjälkeisen taideteollisuuden johtohahmo. Aina 60-luvulle asti ulottunutta kautta kutsutaankin Wirkkalan kaudeksi.
Wirkkala suunnitteli useita klassikoksi nousseita esineitä, kuten Kantarelli-maljakon, seteleitä Suomen Pankille sekä Koskenkorva- ja Finlandia-vodkapullot. Erityisen tunnetuiksi ovat tulleet Wirkkalan Iittalalle suunnittelemat lasiastiat. Suosituin näistä on ehkä Ultima Thule -sarjan lasisto.
Wirkkala oli Milanon triennaalin moninkertainen voittaja. Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1955 ja akateemikon arvo vuonna 1972.

lapinpuukko.jpgWirkkala, kuten monet muutkin kuuluisan Suomi-designin taiteilijat työskenteli patruunoiden aikakaudella, jolloin taiteilijoille mahdollistettiin materiaalien rajojen kokeileminen.  Wirkkalan vietti aikaansa piirustuslaudan lisäksi myös mm. lasinpuhaltajien hytissä kokeilemassa puhaltajamestareiden kanssa materiaalin taipumista taiteilijan näkemysten mukaisesti. Wirkkalan työvälinen oli myös puukko jolla hän valmisti malleja taide-ja käyttöesineistä.

Wirkkala valmistui 1936 koristeveistäjäksi Taideteollisuuskeskuskoulun veisto-osastolta. Alkuvaiheessa hän toimi myös mainospiirtäjänä. Sota keskeytti lupaavasti alkaneen veistäjän- ja piirtäjäntyöt. Iittalan lasitehtaalle avautui työpaikka vuonna 1946, kun Wirkkala voitti tehtaan taidelasisarjan suunnittelukilpailun. Seuraavana vuonna tuli voitto Suomen Pankin uusien setelien suunnittelukilpailussa.
Wirkkala toimi Taideteollisen oppilaitoksen taiteellisena johtajana ja opettajana vuosina 1951–1954. Iittalan lasitehtaan muotoilijana ja taiteellisena johtajana hän toimi 1960-luvulla. Italialaiselle Veninin tehtaalle hän suunnitteli lasia ja posliinia, samoin saksalaiselle Rosenthalille 1960-luvulla.
Wirkkala suunnitteli käyttöesineitä muun muassa Ahlström Oy:lle, Airamille, Kultakeskus Oy:lle, Lapintwhopea.jpg puukolle ja Orakselle. Hän suunnitteli muun muassa vuonna 1951 Milanon IX triennaalin Suomen osaston, joka palkittiin grand prix’llä. Wirkkala toimi useiden muidenkin taideteollisuusnäyttelyiden näyttelyarkkitehtina. Vuonna 1956 hän suunnitteli Suomen lasiteollisuuden 275-vuosinäyttelyn, vuonna 1961 Ornamon 50-vuotisnäyttelyn ja vuonna 1979 Suomen Käsityön Ystävien 100-vuotisnäyttelyn. Suomen lasimuseon tilat hän suunnitteli vuonna 1981.
Wirkkala oli monipuolinen taiteilija, joka käytti materiaaleinaan lasia, puuta, posliinia, metallia ja muovia. Hänen varhaiset veistoksensa olivat muun muassa sotien jälkeisiä kaatuneiden muistomerkkejä.
Vaikka Wirkkala tunnettiin erityisesti muotoilijana, hän tutustui jo 1940-luvun lopulla lentokonevaneriin, josta tuli hänen veistostensa päämateriaali. Hän oli myös tunnettu näyttelyarkkitehti ja graafinen suunnittelija.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: taideteollisuus, muotoilu

OFM:n konsertti 17.10.

Sunnuntai 18.10.2015 klo 20:43 - Veikko Virta

Kalevan syksyn 2015 ensimmäinen konserttimatka Teatro Cervanteen tehtiin lauantaina 17.11. Malagan Filharmonikkoja johti konsertissa vieraileva kapellimestari Nicolas Milton. Australialainen Milton sai orkesterista irti kaiken saatavissa olevan. Orkesterin kokoonpano oli suurin mitä itse olen Malagassa nähnyt, harpistejakin oli päätöskappaleessa kaksi. Salissa kuvaaminen on periaatteessa kiellettyä, mutta Annukka onnistui nappaamaan kapellimestarista orkestereineen hyvän kuvan.

filharmonikot17.10.2015.jpg

Ennen puoliaikaa kuultiin kaksi Edvard Elgarin teosta. Aloitusteoksena oli Sävellys Enigma, henkilökohtainen käännös ”arvoituksellinen mysteeri”. Taitavasta toteutuksesta huolimatta teos jäi itselleni hiukan arvoitukseksi. Teoksen piti kuvata Elgarin ystäviä ja ehkä variaatiot paremmin avautuivat aikalaisille. Musiikissa on helppoa kuvata tunnetiloja ja esim. luonnon ilmiötä, mutta persoonakuvaukseen sopii kirjallisuus paremmin. Toki Elgar ei tietenkään tuttaviensa habituksia pyrkinyt kuvaamaan vaan tunteita joita he hänessä aiheuttavat.

Toinen Elgarin teos ” Pompa y circunstancia. Marcha nº 1”. käännös voisi olla ”Juhlamenot, marssi 1”. Sävelteoksen teemana on sytyttävä Englannin epävirallinen kansallislaulu Land of Hope and Glory. Tarttuvan teeman esittämisessä ei mikään sinfoniaorkesteri voi epäonnistua.

Konsertin toinen säveltäjä oli saksalainen Rickhar Strauss, joka ei ollut sukua Wienin-dynastialle. Väitetään, että hänen sävelrunonsa Ein Heldenleben (Sankarin elämää) on omaelämänkerrallinen. Toisaalta hän oli teoksen säveltäessään vasta 34-vuotia, mutta narsistille jo tämäkin elämänkokemus riittää. Väitetään, että hänen innoittajansa oli hänen kiivasluoteinen vaimonsa ja tämän pitäisi teoksessa näkyä. Niin tai näin katselin konserttitalon katon maalausta ja yritin päästä Straussin kallon sisään. Yritys jatkuu edelleen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: musiikki, konsertti

Kulinaarinen kokemus 31.3.

Maanantai 13.4.2015 klo 20:13 - Annukka Salonen

Yhdistyksen ensimmäinen Kulinaarisia kokemuksia tapahtuma pidettiin 31.3.2015 klo 20.00. Aiheena oli pääsiäisen perinneruokia Malagan alueelta. Paikkana Meson de  Andres Fuengirolassa.
Pääsiäisen juhla-ateriat valmistetaan pääosin bacalaosta, turskasta. Saimme maistella useita eri versioita

kuli1.jpg kuli3.jpg

Ensimmäinen annos oli Tortilla de bacalao, joka on erityisesti Malagan alueen erikoisuus (lautasella suurempi kokkare keskellä). Samalla lautasella oli myös pienempiä palleroita, Buñuelos de bacalao, turskatäytteisiä pikkumunkkeja. Molemmat varsin mainion makuisia.

kuli4.jpg kuli5.jpg

Seuraavaksi tuotiin Sopa de garbanzos, espinaca ja bacalao, kikherne, pinaatti, tursakasoppa. Oli hyvää.

Kolmas annos Fideos, gambas ja pulpo, pastaa, katkarapua ja mustekalaa. Menetteli minun mielestä, mutta ei illan ykkösherkku.

kuli7.jpg


Neljäs annos Alcachofa con gambas, latva-artisokkaa ja katkarapua. Oli hyvää.

Viides annos Bacalao neljällä eri tavalla valmistettuna. Kaikki maukkaita joskin hyvin erilaisia.

Tervetuliaisdrinkiksi tarjoiltiin Manzanillaa, kuivaa sherryä San Lucar de Barramedasta. Ruokaviinit olivatpostres.jpg Rondan alueelta. Jälkiruoan kanssa juotiin Cava de moscatel, rusinalle tuoksuvaa mukavasti makeaa cavaa. Oli mielenkiintoinen tuttavuus
Erityisesti pääsiäiseen kuuluva jälkiruoka on runsaalla sokerilla ja kanelilla höystetyt käyhät ritarit. Sen kanssa tarjoiltiin cava.moscatelia, rusinalle tuoksuvaa makeahkoa kuohuviiniä Montes de Malagan alueelta.

Illan tunnelma oli hauskan seurallinen ja viihtyisä. Mielipiteitä eri ruoka-annoksista ja viineistä vaihdettiin iloisesti rupatellen.

kansaa.jpg

Ruoka oli hyvää

kansaa2.jpg

ja sitä oli riittävästi

raimo.jpg

Tilaisuuden vetovastuun kantoivat Marjatta ja Raimo tyyikkäästi

Kommentoi kirjoitusta.

Sibelius 11.4.

Sunnuntai 12.4.2015 klo 12:59 - VV

Yksinäinen haikea klarinetti meren rantakalliolla. Taustalla patarummun hiljainen kumu kuin tyyntyvän meren ääni. Näin alkoi Sibeliuksen ensimmäisen sinfonian esitys lauantaina 11.4. Malagan Filharmonikkojen Sibelius konsertissa. Pian jouset rientävät mukaan vauhdikkaan intohimoisella teemalla ja koko orkesteri tykittää, symbaalit mukaan lukien, säveltäjämestarin temperamenttista partituuria. Sinfonian ensimmäinen osa onkin nimetty Allegro energicoksi .

patarummut.jpgToinen osa, Andante (ma non troppo lento), on nimensä mukaisesti serenadin omainen suvanto dramaattisen teoksen keskellä. Kolmas osa on jousien ja patarummun vuoropuhelua puhaltimien säestyksellä.  Neljännessä osassa orkesteri palaa ensimmäisen osan teemaan ja antaa palaa koko repertuaarin voimalla. Tämä finaali voisikin olla itsenäinen teos tarttuvalla melodiallaan. Varsinainen finaalin huipentuma jäi tasapaksuksi lopetukseksi. Piff à la Lindström.

Malagan Filharmonikot selvisivät hyvin Sibeliuksen ykkösestä, mitä myös täysi katsomo ja 55 Kalevan konserttibussilaista osasivat arvostaa.

viulu.jpgSibelius konsertin ensimmäisenä teoksena Filharmonikot esittivät säveltäjämestarin viulukonserton 47. Solistina Jesùs Reina. Solisti ja orkesteri olivat vaikean tehtävän edessä koska kyseessä oli yksi maailman eniten soitetuista ja arvostetuimmista viulukonsertoista. Monet kuuntelijat olivatkin kuulleet teoksen viulun mestareiden esittäminä.
Teoksen orkestrointi antaa solistille runsaasti tilaa. Viulu on siis konserton kunkku. Reina on eittämättä hyvä viulisti, mutta ei mikään virtuoosi. Lisäksi hänen soitostaan puuttui intohimo. Mies oli ikään kuin töissä soittamassa viulua.

Kommentoi kirjoitusta.

Pyhä Teresa 9.4.

Perjantai 10.4.2015 klo 10:13

Kevään viimeiseen Taide ja Tapas-tilaisuuteen Ravintola Nuriasoliin oli saapunut runsaat 60 kuulijaa tapas-lautasen ja viinilasin ääreen. Tilaisuuden aihe oli Avilan Pyhä Teresa. Hänestä kertoi mielenkiintoisesti ja sujuvasti Kulttuuriyhdistys Kalevan puheenjohtaja Hannu Vuori.

Saimme kuulla 1515-1582 eläneestä rohkeasta intellektuellista nunnasta, joka mm. reformoi katolisen kirkon Karmeliittasäätökunnan.
Nunnaluostarilaitos oli 1500-luvun alussa rämettynyt siten, että varakas yläluokka ylläpiti luostareita, joilta se vaati vastineeksi etuoikeuksia ja säilöi luostareihin, palvelijoineen, sukulaisiaan jotka eivät olleet astuneet avioliiton autuuteen.
teresa1.jpgAvilan Teresa (sittemmin Pyhä) arvosti askeettista ja rukoukselle omistautunutta luostarielämää perustamalla paljasjalkakarmeliitta- luostarilaitoksen ja aikaansai heille sekä joillekin munkeillekin yhteensä 17 uutta luostaria.

1500-luvun ankeassa ympäristössä, jossa oppineet kirkonisät vielä kiistelivät aiheesta onko naisella sielu, olivat Teresan hankkeet yltiöpäisiä. Teresa joutui taitavasti luovimaan Pyhän Paavinistuimen, Trenton kirkolliskokouksen ja inkvisitiolaitoksen muodostamassa todellisuudessa,inkvisitio.jpg sekä totuttaakseen reforminsa, että säilyttääkseen henkensä.
Hiukan aiheeseen muutenkin perehtyneen kuulijan mieleen tuli väistämättä ajatus, että Teresa ei ollut pelkästään Jumalan instrumentti vaan myös ovela, vallanhaluinen strategi, joka aika ajoin vei auktoriteetteja kuin pässiä narussa.

Samaa strategiaa Teresa käytti kirjallisessa tuotannossaan, jossa hän nöyryyden ja kuuliaisuuden varjolla edisti sekä ”demokraattisia” arvoja, että naisen asemaa. Teresan kirjallisesta jäämistöstä on säilynyt neljä kirjaa sekä useita runoja ja kirjeitä. Tunnustukseksi kirjallisesta tuotannostaan on Teresa saanut kuolemansa jälkeen Salamancan yliopiston tohtorin arvonimen ja Espanjan tiedeakatemian tunnustuksen äidinkielen kehittäjänä ja auktoriteettina.

Katolinen kirkko julisti Teresan autuaaksi 1614 ja kanonisoi hänet 1622 (julisti pyhimykseksi).teresa2.jpg
Kuva Teresasta jäisi puutteelliseksi, ellei mainittaisi hänen asemaansa merkittävänä Espanjan kirkon mystikkona.  Kirkolliseksi mystiikaksi määritellään kirkoissa, luostareissa tai itsenäisesti harjoitettua uskonnollista toimintaa, jossa henkilö on suorassa yhteydessä korkeimman voiman kassa. Kansanomaisesti  voidaan kaiketi sanoa, että henkilö näkee tai kokee  ekstaasissa Jumalan läsnäolon. Teresalla oli useita tällaisia kokemuksia, joista tunnetuin on taiteilijoiden ikuistama transberaatio, sydämen lävistäminen palavalla keihäällä.

Kommentoi kirjoitusta.

Requiem 28.3.

Sunnuntai 29.3.2015 klo 7:50 - VV

Kalevan konserttimatka alkoi hiukan onnettomissa merkeissä. Kuljetukseen tilattu linja-auto ei koskaan saapunut lähtöpaikalle. Bussiyhtiön puhelimet eivät lauantai-iltana toimineet, joten korvaavaa kuljetusta ei ollut tarjolla. Konserttimatkan vetäjä Annukka Salonen toimi kovassa paineessa esimerkillisesti ja organisoi taksikuljetuksen poimimaan noin 40 matkalaista eri pysäkeiltä ajoissa konserttiin. Paluumatka toki tehtiin linja-autolla. Matkalaisten puolesta haluan esittää Annukalle kiitokset, joihin kaikki matkalaiset yhtynevät, johtajuudesta kiperässä tilanteessa.

osaofm.jpgPienet hankaluudet unohtuivat hetkessä kun sielunmessun Kyrie-osan mahtavat fortet vyöryivät teatteriin. Malagan Filharmonikot ja Carmina Nova kuoro olivat kunniaksi Mozartin neroudelle.
Erityisesti kuoron osaaminen saattoi olla monelle kuulijalle yllätys n. 50 laulajaa käsittävä kuoro soi hienosti ja sopraanot välttivät huutamisen korkeissa sävelissä. Tosin Mozartin musiikki on melodista ja stemmat loogisia. Amatöörikuorojen on syytä muistaa että kovaa ja korkealta lauletaan keskivartalolla, käyttäen palleaa kuten puhaltajat.

Solisteille Mozart oli kirjoittanut niukasti tahteja. Parhaiten selvisi hiukan vaahtosammuttajaa kookkaampi sopraano, jonka ylä-äänet helisivät kirkkaina ja pehmeinä. Muista solisteista jäi vaisumpi kuva. Basso tosin oli duetoissa edukseen, mutta Espanjan tenorit lienevät siirtyneet fadolaulajiksi

Filharmonikkojen kokoonpano konsertissa jäljitteli klassisminajan basettitorvi.jpgorkesteria. Vaskisoittajilla oli vapaapäivä. Pari pasuunaa kuului ja näkyi kokoonpanossa, mutta trumpeteista en tiedä. Puupuhaltimista fagotti ja oboe olivat työllistettyjä koko konsertin ajan. Sitä vastoin basettitorvia en kuullut. Soittimen kuva ohessa jos joku kuulija havaitsi. Tämä bassoklarinetti maksaa kymppitonnin verran joten se ei liene opiskelijan ensinmäinen hankinta.
Musiikki oli siten jousien juhlaa. Jousien ja kuoron yhteistyö huipentui koskettavasti lopun  Agnus Dei – osassa.

 

1 kommentti .

Sherry-kolmio 17-20.3.2015

Perjantai 27.3.2015 klo 10:55

Kulttuuriyhdistys Kaleva teki retken ns.”sherrykolmion” viiteen kaupunkiin - Cádiziin, Sanlúcar de Barramedaan, Jerez de la Fronteraan, Puerto de Santa Mariaan ja Medina Sidoniaan


Cádiz oli ennen ajanlaskun alkua saari ja ihmiset asuivat veneissä. Kaupungin ensimmäiset rakennukset olivat temppeleitä ja vasta roomalaiset rakensivat kaupungin suunnitelmallisesti. Sitten karthagolaiset melkein tuhosivat kaupungin. Myöhemmin paikalle asettuneet visigootit, muslimit ja kristityt rakensivat raunioiden päälle uutta. Cádiz, ”pieneksi hopeamaljaksi” kuvattu niemenkärki on ollut strategisen sijaintinsa vuoksi mukana monissa Espanjan historian merkittävissä tapahtumissa.

perillacaditsiza.jpg

Perillä vielä silloin sateettomassa Cadizissa

koristeet.jpg

Mahtava Rooman valtakunta jätti merkkinsä kaikkialle suurvallan alueille

hannutiirailee.jpg

Hannu katselee Cadizin vanhoille taloille tyypillisiä tähystystorneja

tornit.jpg

Torneista tähyiltiin uuden mantereen alueelta palailevia aarrelaivoja

Cadiziin nähtävyyksistä kannattaa mainita Casa de Obispo-museo,  Uusi Katedraali – Catedral Nueva on Espanjan suurin ja sen kryptasta löytyy mm. säveltäjä Manuel Fallan hauta. Hänelle on omistettu kaupunginluuranko.jpg neo-mudéjar tyylinen teatteri Gran Teatro Falla. Museo de Cádiz pitää sisällään arkeologisia löytöjä ja maalauksia (mm. Rubens, Murillo ja Zurbarán), Plaza de Españalla on vuoden 1812 perustuslain, La Pepan, muistomerkki. Museo de la Cortes esittelee samaa aihetta lisää. Cádiz tunnetaan myös hulppeista karnevaaleistaan.

Sanlúcar de Barrameda. Kaupungin oletetaan olleen Tartessoksen asutusaluetta, mutta tästä Guadalquivir-joen suistoa v. 1200-500 ekr asuttaneesta heimosta on säilynyt hyvin vähän tietoa. Asutus jatkui foinikialaisten ja roomalaisten saavuttua seudulle. Alueelta saatiin luonnonvaroja kauppatavaraksi. Se oli myös rehevää viljelysmaata.

Kaupungin herruuden sai v.1297 Alonso de Guzman El Bueno palkkioksi palveluksistaan kuninkaalle. Espanjan vanhimman aatelissuvun, Medina Sidonian herttuat ovat hänen jälkeäisiään. Nykyään suku varovasti myöntää esi-isällään olleen muslimitaustan.

aikakaudet.jpg

Eri ajanjaksot ovat säilyneet rakennuskulttuurissa

maurit.jpg

Maurilaisuus näkyy Andalucian kaupungeissa

kaijatiirailee.jpg

Kaija Medina Sidonian herttuoiden palatsin puutarhasa Sanlucar de Barramedassa

kattaus.jpg

Pöytä on katettu ja nautittava annos on takana olevissa tynnyreissä

Guadalquivir-joen suulla sijaitseva Sanlucár oli mainion sijantinsa vuoksi strateginen lähtöpiste löytöretkeilijöille. Kolumbus lähti täältä kolmannelle Amerikan purjehdukselleen v. 1498. Toinen tunnettu purjehtija Ferdinandviiinia.jpg Magalhaes lähti Sanlúcarista ensimmäiselle maailmanympäripurjehdukselle viiden laivan voimin v. 1519. Tältä matkalta palasi vain yksi laiva v. 1522 kapteeni Juan Sebastián Elcanon ohjaamana. Nykyään Sanlúcar elää turismilla ja on kuuluisa merenelävistä sekä Manzanilla-viinistä, joka on yksi kuivan sherryn laji.

Jerez de la Frontera. Flamenco, Andalucian tanssivat hevoset ja sherry ovat Jerezin vetonauloja.
Kaupungin nimessä ”de la Frontera” kertoo sen olleen jossain vaiheessa kristittyjen ja muslimien hallitsemien alueiden välinen rajakaupunki. Silloiset sodat olivat usein asemasotia, joissa taisteluista sovittiin ennakkoon ja joskus sovinto syntyi jo ennen taistelua. Toisinaan piirityksestä tuli pitkä ja viereen saattoi syntyä toinen kaupunki.

Jerez de la Fronteran näyttävimmät rakennukset ovat renesanssin aikainen goottilaistyylinen San Salvador -katedraali sekä 1000-luvulta peräisin oleva maurilainen Alcázar-linnoitus.  Pakollinen nähtävyys esityksineen on hevosareena Real Escuela del Arte Ecuestre.

jerez1.jpg

Jerez on maailman sherryn tuotannon keskus ja englantilaisten "kihdin lähde".

jerez2.jpg

Sherry tuotti Bodegoiden omistajille varallisuutta, joka näkyy katukuvassa.

Useat sherrytalot ovat brittien perustamia. Taustana ovat uskonnolliset erimielisyydet Englannissa 1500-luvulla. Katoliset britit purjehtivat Espanjaan katolisen kirkon helmaan jouduttuaan kotimaassaan Henrik VIII:n epäsuosioon. Kun sherry tuolloin oli suosittu juoma monissa Euroopan hoveissa, oli pakolaisille liikeidea valmiina. Sherryyn lisätään pieni määrä alkoholia viinin jälkikäymisen estämiseksi. Tämä mahdollisti kuljetuksen tuotteen pilaantumatta aikoina, jolloin kuljetuslämpötiloihin ei voitu vaikuttaa.

Medina Sidonian kaupungin korkea sijainti on ollut ideaalinen puolustuksen kannalta. Asutusta paikalta on löytynyt 3000 vuoden ajalta. Kaupunkia ovat asuttaneet foinikialaiset, roomalaiset ja myöhemmin maurit. Vuonna 1455 Medina Sidonian herttuat saivat kaupungin herruuden ja toivat sinne vaurautta ja vaikuttivat osaltaan siihen, että tuhansien vuosien takaista historiaa on yhä nähtävänä.

maisema.jpg

Ilman sadetta Medina Sidoniasta olisi ollut upeat näköalat Jerziin ja Cadiziin

tiella.jpg

Arja roomalaisella kadulla Medina Sidoniassa

Kaupungin korkeimmalla paikalla sijaitsee puolustuslinnoitus, jolta avautuu upea näköala ympäristöön. Alkuperäisellä roomalaisella linnoituksella on ikää n. 2200 vuotta. Maurit muokkasivat sitä omaan kuosiinsa ja Medina Sidonian herttuat korottivat muureja lisää. Lopullinen vahvistus tehtiin ranskalaismiehityksen aikana. Linnoitukselta johtaa kaupunkiin roomalainen pääkatu, jonka varrella on nähtävänä muinaiseniglesia1.jpg viemäriverkoston kaariholvit. Näkemise arvoisia ovat myös kaunis perinnemuseo ja  Santa Maria Mayor la Coronadan kirkko, joka on tavan mukaan rakennettu moskeijan päälle. Kirkon alttaritaulu on upeasti veistetty. Kristuspatsas on taiteilja Pedro Roldánin työ vuodelta 1679.



1 kommentti .

Kasakat Malagassa

Tiistai 17.3.2015 klo 9:08 - VV

kasakat1.jpgMaanantaina 16.3.2015 nähtiin Teatro Cervanten esiintymislavalla hengästyttävää menoa. Vierailunäytöksen antoivat Legendaariset Kasakat niminen tanssiteatteri. Ryhmän tuotantoyhtiö on venäjällä vuonna 1990 perustettu Cossack State Dance Company of Russia niminen yhtymä, jolla lienee useitakin maailmaa kiertäviä tanssilähettiläitä.
Nähdyt ja kuullut tanssit olivat hyvin vauhdikkaita ja ryhmä koostui hyvin harjoitelluista kovakuntoisista ammattilaisista. Esityksessä saimme nähdä kaikki venäläisen kansantanssin kliseet, mutta juuri niitä oltiin tultukin katsomaan. Tanssit uhosivat kasakoiden macho-perinnettä ja isänmaallista uhoa vaikkei kasakoilla omaa isänmaata ole koskaan ollutkaan.kasakat4.jpg Miekat heiluivat esityksessä vaarallisen näköisesti, eiväthän kasakat muovimiekkoja käytä vaan kipunat sinkoilivat teräksisistä miekoista.
Suuresta isänmaallisesta sodasta palattiin voittajina ja Venäjän lipun lisäksi myös sirppi ja vasara liehuivat kasakoiden käsissä.
Esityksen musiikki kärsi etenkin diskantin säröistä. Teatro Cervanten äänentoistolaitteisto on korkeatasoinen, joten ryhmällä oli omat laitteet ja taitamaton miksaaja. Venäläinen, omaleimainen slaavilainen soinnutus on kuuntelemisen arvoista, mutta nyt säröilevä ja kovaääninen laulu ei ollut parhaimmillaan.
kasakat3.jpgKulttuuriyhdistys Kaleva oli matkalla kahdella bussilla ja matkaajia oli yhteensä 84 henkeä. Mukaan lukien omin keinoin esitykseen tulleiden kanssa suomalaiset olivat kuulijakunnan enemmistönä. Slaavilainen musiikkiperinne tansseineen on meille paljon tutumpi kuin Andalusialaisille. Kaiken kaikkiaan esitys oli mukanaolleiden mielestä, jos ei suurenmoinen niin ainakin nautittava.

Kommentoi kirjoitusta.

Kohteena Almuñecar

Torstai 12.3.2015 klo 13:22

annukkamanololeena.jpg

Täysi bussilastillinen kulttuurinkuluttajia suuntasi keskiviikkona11.3. matkaan kohti 3ooo vuoden historian omaavaa Almuñecarin kaupunkia. Kuvassa varemmalta: matkanjohtaja Annukka Salonen, mainio opas Manolo ja innokas matkalainen Leena.

Almuñecar ei ole merkittävä paikka vain ilmastostaan. Sillä on rikas historia, joka on jättänyt jälkensä kaupunkikuvaan.

kaivaukset2.jpg

Foinikialaiset merenkulkijat rantautuivat kaupungin seudulle noin 800 v. ennen ajanlaskumme alkua ja perustivat sinne yhden tärkeistä Välimeren satamistaan foinikialaiselta nimeltään Ex, myöhemmin Sexi.  Tärkeä elinkeino oli kalansuolaus. Alueelle syntyi huomattava suolaamo, jonka maineikkaasta suolakalasta ja erikoisherkusta, garum sexitanasta tuli tärkeä kauppatavara. Kuvassa matkalaisia Argeologisen museon kaivauksilla.

ruukku.jpg

Argeologisen museon tärkein, mutta ei ainoa, aarre on foinoikkialaisten aikoinaan tuoma egyptiläinen kuninkaan haudasta löydetty marmoriruukku, jonka kyljessä ja suuaukon ympärillä olevat hieroglyfin ovat Iberian niemimaalta löydetyt vanhimmat tekstit.

vesijohto.jpg

Puunilaissotien jälkeen roomalaiset saapuivat Iberian niemimaalle, ja jo foinikialaisten aikainen loistokausi jatkui Almuñecarissa.  Kalansuolaus oli edelleen tärkeä elinkeino ja alueella oli myös käytössä oma raha. Vuonna 49 eaa kaupunki sai lisänimen Firmum Lulium Sexi. Roomalaiset rakensivat paikalle aqueducten, vesijohtojärjestelmän, jota on säilynyt Almuñecarissa yhteensä 7 km ja osaa  edelleenkin käytetään hedelmätarhojen kasteluun.

linna3.jpg

Almuñecarissa alkoi uusi aikakausi kun katoliset kuninkaat Isabel ja Ferdinand valloittivat kaupungin vuonna 1489. Jo edellisten kulttuurien aikana rakennettua linnoitusta uusittiin ja paikalle nousi komea  Castillo de san Miguel, jota kuningas Carlos V  laajensi lisää. Linna oli ranskalaisten hallussa itsenäisyyssodan aikana vuonna 1708. Englantilaisten laivojen ampumat pommit vaurioittivat linnaa huomattavasti ja 1830 luvulla siitä tuli kaupungin hautausmaa. Nykyään linnaa entisöidään ja se on tärkeä historiallinen monumentti.
Linnan nelikulmaiset tornit ovat Maurien ajalta pyöreät taas kristittyjen rakentamia.

linna1.jpg

luonnonpuisto1.jpg

Luonnonpuisto kiehtoi matkaajia

lunnonpuisto2.jpg

Ihmeteltävää puistossa riitti

holvikaari.jpg

Holvikaaren alla Argeologisessa museossa

matkaajatlinna1.jpg

San Miguelin linnoitus Argeologisen museon taustana

sapuska2.jpg

Tarjolla oli neljän ruokalajin lounas

sapuska1.jpg

Lounaspaikkana Chiriquita El Tesorillo

Kommentoi kirjoitusta.

OFM:n konsertti 21.2.

Sunnuntai 22.2.2015 klo 10:32

Lähes täysi Kalevan konserttibussi kuljetti taidemusiikin ystävät lauantaina 21.3. Teatro Cervantesiin. Odotukset olivat korkealla Malagan Filharmonikkojen konsertin suhteen. Eikä odotuksissa demonit1.jpgpetytty. Konsertti alkoi Filharmonikkojen täydellä tykityksellä Modest Mussorgskyn teoksesta ”Yö autiolla vuorella”. Vimmaisan teeman myötä vuori ei ollutkaan enään autio, vaan täynnä tanssivia noitia ja demoneita. Lyhennetyn sovituksen loppupuolella vimma raukesi aamuauringon ensi säteisiin.
Konsertin jälkeen annoin itselleni kertoa, että teoksen orkesterointi oli Rimski-Korsakovskin tekemä sillä Mussorsgyn alkoholiongelma salli ainoastaan teemojen kehittelyn.

harppu.jpgToisena teoksena oli vuorossa R. Glièren teos ”Konsertto harpulle ja orkesterille”. Konsertin solistina oli harpputaiteilija Cristina Montes, joka käsitteli soitintaan lumoavalla tavalla. Esitys oli täydellinen aina kädenliikkeitä myöten. ”Ihastuttavan eteerinen esitys” totesi vierustoverini, vaikka teoksen piti edustaa sosialistista realismia venäläisessä kansallisromanttisessa hengessä.
Viimeistään teoksen kolmas osa Allegro giocoso (nopeasti!, iloisesti!) sulatti kovapintaisemmankin antiromantikon.

Viimeisenä sävelteoksena Filharmonikot esittivät Tšhaikovskin Sinfonian n:o 5. Seurueessamme ollut venäläissyntyinen henkilö kertoi Tšhaikoskin säveltäneen teoksen murheellisissa tunnelmissa ja hänen murheidensa heijastuvan teoksessa. Itse en kokenut teosta näin. Säveltäjä kuljetti teoksen taitavasti läpi melodisella leikittelyllä. Kolmas osa ”Valse” tempaisi mukaan Wieniläisiin tunnelmiin. Finaali oli mahtavan pateettinen, jossa samalla sävelkululla yritettiin päästä finaaliin useamman kerran.

Konsertti oli taitavasti rakennettu erilaisista teoksista joissa löytyi kuitenkin kosketunpintaa toisiinsa. On erinomainen bonus Aurinkorannikolla talvehtiville se, että Malagasta löytyy näin tasokas sinfoniaorkesteri antamaan elämyksiä arkeen.

VV

Kommentoi kirjoitusta.

Nälkä on pahempaa kuin härät

Lauantai 24.1.2015 klo 11:02 - VV

riuttu4.jpgKalevan Taide ja Tapas tilaisuudessa 23.1. esitettiin Yleisradion dokumenttien tekijä Pentti Riutun ohjaama dokumentti ”Nälkä on pahempaa kuin härät”. Esitys oli sekä ansiokas kuvaus 60-luvun Espanjalaisesta arkitodellisuudesta, että valokeila myös silloisen ”reporadion” maailmankuvaan. Reijo Nikkilän laatimissa väliteksteissä tuotiin sinänsä oikeita tietoja espanjalaisesta yhteiskunnasta, mutta ”reporadiolle” tyypilliseen osoittelevaan tapaan.

Francon diktatuurin ajan Espanjassa luokkajako oli syvä ja koulutustaso alhainen koska suuri osa lapsista jätti koulun kesken auttaakseen perhettään leivän hankkimisessa.
Sadattuhannet nuoret astuivat juniin, jotka kuljettivat heidät Pyreneiden-vuoriston pohjoispuoleiseen  Eurooppaan. Kouluttamattomille nuorille oli silloin, toisin kuin nyt, työmahdollisuuksia kasvavissa teollisuusmaissa.
Osa jäi Espanjaan ja monia kiinnosti tie ”ryysyistä rikkauksiin”. Ammattijalkapalloilijan tai härkätaistelijan ei tarvitse osata lukea tai kirjoittaa. Tietenkin myös glooria, kuuluisuus ja kunnia houkuttelivat näille urille.

Dokumentissa kaksi työtöntä nuorta kiertelee Andaluciaa mukanaan härkätaistelijan miekka estoque, etsien mahdollisuuksia päästä areenalle. Dokumentin kuvaaja Veikko Mård esittää poikien lohdutonta tilannetta taitavasti sulkeutuvilla ovilla ja karuilla maisemilla nälkäisine kulkukoirineen. Kokonaisuutena esitys oli mielenkiintoinen ja sai pohtimaan mm. nyky Euroopan nuorten lohduttomia työttömyyslukuja.


riuttu3.jpgMielenkiintoinen yksityiskohta oli se, että  dokumentin onnistumiseen vaikutti suuresti herra nimeltä Paco Francisco Serrano, jonka me monet tunnemme Este Pais-oppikirjan Pacona. Paco ei dokumentin lopputeksteissä näy. Ehkä turvallisuussyistä.

Dokumentin synnyinvaiheita ja tekijöiden taustoja valotti Pentti Riutun lisäksi hänen vaimonsa Pirjo Pasanen

1 kommentti .

Kuvia Kaleva 25-vuotisjuhlista

Sunnuntai 18.1.2015 klo 13:01

Kulttuuriyhdistys Kaleva juhli 25 vuotista taivaltaan lauantaina 22.11.2014. Paikaksi oli valittu Ravintola Alcazaba Mijas Pueblossa. Juhlatilaisuuteen oli saapunut lähes sata Kalevan jäsentä, jotka ilmaisivat tyytyväisyytensä juhlan antiin.

alkumalja.jpg

Alkucoctail tarjottiin tyylikkäästi tynnyristä

juhlavakea.jpg

Coctailit nautittiin terassilla

hannujabandoleros.jpg

Los Bandoleros saapuivat kuokkimaan juhliin

alkupala.jpg

Alkupala oli nimeltään "rakastunut meloni". Auli Meloni mietiskelee

puheenjohtajat.jpg

Aikaisemmista puheenjohtajista juhlistivat tilaisuutta: Eyvor Jalowitsch (oikealla) Erkki J. Vepsäläinen ja Heli Touru (alhaalla)

poutaseuraa.jpg

Pöytäseuraa

puheenjohtajan_poyta.jpg

Kalevan puheenjohtaja Hannu Vuori pöytäseurueineen

tepponen.jpg

Juhani Tepposen kvartetti soitti Sibeliusta, Merikantoa ja Maasaloa

kovaset.jpg

Kovaset juhlatuulella

mukavaa.jpg

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa

tanssijat.jpg

Flamencoa esitti Azabache-ryhmä

riehaantuminen.jpg

Vauhdikas musiikki vei mukanaan

kakku.jpg

Kalevan kakku ennen nauttimista

juhlakansaa.jpg

Juhlijoita

tuttuja.jpg

Juhlijoita

tuttuja1.jpg

Juhlijoita

1 kommentti .

Taide ja Tapas: Pirkkoliisa Tikka

Sunnuntai 14.12.2014 - vv

Pirkkoliisa Tikka veti täyden salin kuulijoita Nuriasoliin

markku1.jpg

markku2.jpg

Oopperalaulaja Tikka näytti otteita Verdin Rigoletosta, jossa hän esiintyi mm. Usko Viitasen, Seppo Ruohosen ja nuoren Matti Salmisen kanssa.

markku6.jpg
Yleisöllä oli paljon kysyttävää oopperan kulissien takaisesta maailmasta.

Kommentoi kirjoitusta.

Baletti Don Quijote Malagassa

Torstai 11.12.2014 - vv


aitio.jpg

Venäjän Imperial Baletti toi esityksellään Don Quijotesta tuulahduksen suuresta balettimaailmasta tänne Välimeren rannalle. Baletin alkuperäisen koreografian on laatinut Marius Petipa, Ranskassa syntynyt balettitanssija ja koreografi. Musiikin on säveltänyt itävaltalainen Ludwig Minkus. Säveltäjän tausta kuului baletin mainiossa musiikissa, joka henki Wienin koulukunnan kosketusta. Musiikkiin oli ympätty myös espanjalaisen musiikkimaailman kaikuja.

Baletin juoni perustuu Cervantesin romaanin episodiin, jossa Don Quijote, seikkailuja etsiessään, saapuu kastialaiseen kylään, joutuakseen keskelle kolmiodraamaa. Cervantesin juoni on kovin yksinkertainen, joten baletin voima tulee sen monipolvisesta libretosta ja häikäisevästä koreografiasta.

Teatro Cervanten pienehkö näyttämö ei ole paras mahdollisen estradi näin näyttävälle baletille. Lisäksi näyttämön lattia oli ilmeisesti liukas ja epätasainen. Näyttämön pienuudesta tanssijoista kärsi eniten pitkäraajainen toreadori, jonka pitkät ja korkeat hypyt näyttivät päätyvän läpi lavasteiden.

Baletin priimapari oli hyvin sopusuhtainen ja selvisi isosta urakastaan mainiosti. Aku Hirviniemen näköinen Basilio suoritti priima ballerinan nostot vaivattoman näköisesti. Asian tunteva yleisö palkitsikin tanssijat taputuksin ja bravo-huudoilla.

Baletin kolmannessa näytöksessä ei juonta enää kuljetettu vaan, keskityttiin näyttäviin soolo-suorituksiin ja Basilion ja Kitri yhteisnumeroihin. Koko Ensemblen suorituksista jäivät mieleen toreadorien ja kylän tyttöjen yhteistanssit, joissa muletat heiluivat näyttävästi sekä mustalais-leirin tanssit. Don Quijoten tehtävänä oli liikkua aika ajoin näyttämöllä laahustamalla rakastamastaan Dulcineasta haaveillen.

Uskoakseni kaikki katsojat olivat, allekirjoittaneen tavoin, taide-elämykseen tyytyväisiä.

VV

Ps. näihin kirjoituksiin voi ottaa kantaa alla olevasta linkistä.

Kommentoi kirjoitusta.

Kalevan 25 v. juhlavastaanotto

Torstai 27.11.2014 klo 11:42

Kulttuuriyhdistys Kalevan 25 v.juhlavastaanotto pidettiin perjantaina 21. marraskuuta Benalmádena Pueblossa yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Vuoren kotona. Vastaanotolla juhlivaa yhdistystä tervehtivät:

Suomela

Aurinkorannikon Suomalainen Seurakunta

Kaupunkilehti Fuengirola

Aurinkorannikon Suomalainen koulu

Aurinkorannikon Kokoomus

Aurinkorannikon Neuvottelukunta

Pimento Dulces

Espanjan Sanomat

Aurinkorannikon Sydänyhdistys

Benalmádenan Suomalaiset

Aurinkorannikon Leijonat

SE ja Olé-lehti

Kymppipaikka

Radio Finlandia

suurlahettilaankirje.jpg

Suomela onnittellee juhlivaa yhdistystä

suomela1.jpg

Onnitteluvuorossa Aurinkorannikon seurakunta. Mikrofonia pitelee Radio Finlandian Heli Touru

seurakunta1.jpg

Kaupunkilehti Fuengirola onnittelee juhlivaa Kalevaa

fugelehti1.jpg

Kalevan puolesta onnitteluja vastaanottivat: Hannu Vuori, Annukka Salonen, Auli Meloni ja Markku Vento

vastaanottokomitea1.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juhlavastaanotto

Malagan oopperakuoron 25 v. juhlakonsertti

Sunnuntai 16.11.2014 klo 15:00

25konsertti.jpg

Kalevan konserttibussi oli täynnä musiikin ystäviä matkalla Teatro Cervantesiin. Odotettiin antoisaa konserttielämystä, jota lisäsi Auli Melonin alustus illan esityksestä= Giuseppe Verdin Requimesta.

Odotuksissa ei petytty. Satahenkinen oopperakuoro solisteineen  Malagan Filharmonisen orkesterin säestyksellä tykitti puolitoistatuntisen esityksen latautuneella varmuudella. Kuoron forteosuudet saivat kristallit helisemään ja myös pieno pianissimoista selvittiin soinnin kärsimättä.

Naissolisteilla, sopraanolla ja mezzosopraanolla, sekä bassosolistilla äänivarat riittivät hyvin orkesterin ja kuoron pauhatessa taustalla. Tenorisolistin volyymi ja hengitystekniikka kärsi ilmeisesti pienestä flunssasta, mikä ei tahtia haitannut. Erityisesti huomio kohdistui sopraanon täsmällisiin sisääntuloihin ilman orkesterin avustusta. Bassosolistin ääni soi kauniisti vaikeissa alarekisterin juoksutuksissa.

Kotiin matkaava bussi oli täynnä tyytyväisiä matkalaisia.

VV

Kommentoi kirjoitusta.

Taide ja tapas 13.11.2014

Perjantai 14.11.2014

jussijamake.jpg

Noin 45 kuulijaa oli saapunut ravintola Nuriasoliin kuuntelemaan taiteilija Jussi Suomisen tarinoita taiteestaan ja taideterapiasta. Suominen kertoi aloittaneensa kuvataiteilijana öljymaalauksien parissa, mutta päätyneensä nyttemmin akvarellien tekijäksi.

Akvarelleissa Suomista kiehtoo vesi ja maalausten ainutkertaisuus. Lempiaiheina ovat linnut. Taiteilijana kehitys on kulkenut modernimpaan abstraktiseen suuntaan. Suomiselle on tärkeää taiteessaan itsenäisyys ja vapaus. Myös jokaisen teoksen tulee olla uniikki. ”En kopioi koskaan" Suominen sanoo.

Työnteossa Suominen on ahertaja. ”Ei ole aikaa odottaa inspiraatiota, se tulee työtä tehdessä”. Hänen mielestään jokaisessa teoksessa tulee olla sanomaa. Tauluissa välittyy myös tekijänsä mieliala.

Työstään taideterapeuttina Suominen kertoi työskentelevänsä edelleenkin autististen henkilöiden hoivakodissa Ruotsissa ja huomanneensa piirustusten ja musiikin myönteisen vaikutuksen potilaiden mielentilaan ja kommunikointikykyyn.

Taiteilijan alustuksesta virisi aktiivinen yleisökeskustelu, jota Markku Vento taitavasti johdatteli.

Jussi Suomisen akvarelleja on nähtävänä 27.11 klo 12.30 alkaen Norjalaisessa Merimieskirkossa. Näyttelyaika 27.11.-17.12.2014

VV

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: taide

Vanhemmat kirjoitukset »